Nupurintielle on nyt rakennettava pyörätie

 Tämä kirjoitus julkaistiin Länsiväylä lehdessä huhtikuussa 2022

Nupurintien kevyen liikenteen väylää välille Brobackantie-Kirkkonummen raja on suunniteltu jo yli 30 vuotta. Se sisältyy valtakunnalliseen liikennesuunnitelmaan, on osa pääkaupunkiseudun pyöräilyverkkoa ja rakennussuunnitelma on valmis. Espoon pääpyöräilyreittien toteuttamisohjelmassa hanke on liikenneturvallisuuden perusteella nostettu priorisointilistan kärkeen ja merkitty alustavasti vuoden 2021 hankkeeksi. Viime vuonna Espoo hyväksyi tien asemakaavan ja kirjasi valtion kanssa tehtävän yhteishankkeen tämän vuoden budjettiin.

Pyöräilyn edistämisestä on tehty erilaisia selvityksiä satoja sivuja ja Nupurintien kevyen liikenteen väylän suunnitteluun on käytetty jo satoja tuhansia euroa. Tästä huolimatta näyttää nyt siltä, että Nupurintien väylää ei rakenneta ainakaan tänä vuonna eikä rakentamisen ajankohdasta ole mitään varmuutta.

Selvittelin asiaa Uudenmaan ELY:stä ja Espoosta. Osapuolet allekirjoittivat tasan vuosi sitten Nupurintien tiesuunnitelman kustannusarvio- ja kustannustenjakoehdotuksen. Tämän asiakirjan mukaan kevyen liikenteen väylä maksetaan puoliksi ja samalla ELY sekä korjaa että maksaa Nupurintiessä olevan painauman. Kaiken piti olla kunnossa. Valtiolla oli varattuna hankkeen vaatimat rahat.

Jostakin syystä asia avattiin uudelleen viime kesänä. Kaupungilta saadun tiedon mukaan ELY edellytti, toisin kuin keväällä allekirjoitetussa asiakirjassa, että Espoo maksaa yksin painauman korjaamisen 2,4 miljoonaa euroa. Espoo ei voinut tähän suostua, koska kysymys on valtion tiestä eikä väylän rakentaminen edes edellyttäisi painauman korjaamista. ELY:sta taas kerrottiin, että Espoo ei halunnut käyttää valtiolta saamaansa ns. KUHA-rahaa (pienet kustannustehokkaat liikennehankkeet) Nupurintien väylän rakentamiseen ja siksi ELY veti rahat pois hankkeesta. ELY:n mukaan painauman korjaaminen kuuluu ELY:lle. Sitä ei tiedetty, että Espoo kirjasi väylän rakentamisen vuoden 2022 budjettiin. ELY:stä ilmoitettiin nyt, että ”valtion toiveena on saada hanke toteutettua seuraavan kahdeksan vuoden aikana”.

Espoolaisena valtuutettuna, Nuuksio-seuran puheenjohtajana, paikallisena asukkaana ja innokkaana pyöräilijänä olen sanaton.

Hannele Kerola

Varatuomari

Nuuksio-Nupuri

Hoitajien lakosta ja terveydenhuollon asiakasmaksujen huojentamisesta

HUSin hallituksen sosialidemokraattien ja vasemmiston yhteinen ryhmä antoi 11.4.2022 hallituksen kokouksen jälkeen tiedotteen:

Pidämme tärkeänä, että hoitoalan lakkoon löydetään mahdollisimman nopeasti molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Lakon aikana on tärkeää välttää tarpeetonta vastakkainasettelua työnantajan ja työntekijöiden välillä. Lakko loppuu aikanaan ja sen jälkeen yhteistyön tulee olla toimivaa. Hoitohenkilökunnan luottamus HUSiin työnantajana ei saa heikentyä. Maan suurimman ja vaativimman hoidon erikoissairaalan osaava henkilökunta ei saa kaikota huonoksi koettujen työolojen ja palkkauksen takia. 

Ymmärrämme lakon perusteet, koska henkilökunta on pitkään joutunut toimimaan vajaamiehityksellä ja raskaissa työolosuhteissa. On tärkeää, että yliopistosairaaloiden erityisen vaativat työt näkyvät myös palkkapolitiikassa.

HUSissa tulisi myös käynnistää selvitys mahdollisista johtamisen ja henkilöstöpolitiikan ongelmista. Yhtenä keinona ongelmien ratkaisuun voisi olla luottamusta herättävä pitkän aikavälin palkkausohjelma sekä työsuhdeasuntojen ja työmatkatuen lisääminen sekä ympärivuorikautisen päivähoitopaikkojen tarjoaminen työntekijöiden lapsille.

Tiedotteen antajina ovat hallituksen jäsenet Tapani Eskola (sd), Hannele Kerola (sd), Ilkka Taipale (sd), Anna Vuorjoki (vas) sekä HUSin valtuuston puheenjohtaja Maaret Laine (sd).

Asiakasmaksujen huojentamisesta

Demareiden kanta on pitkään ollut se, että terveydenhuollossa ei pitäisi lainkaan periä asiakasmaksuja. Siihen asti, kun tämä tavoite toteutuu, laissa pitäisi luetella kaikki ne ryhmät, jotka vapautetaan asiakasmaksuista. Näin varmistettaisiin, että koko Suomessa maksut määrätään ja niistä vapautetaan samoilla perusteilla.

Asiakasmaksulaissa maksuvapautus on nyt rajattu seuraavasti:   

-          alle 18-vuotiaat perusterveydenhuollossa ja poliklinikalla

-          hoitajan vastaanottokäynnit perusterveydenhuollossa

-          psykiatrinen avohoito

-          päihteitä käyttävien raskaana olevien tutkimus, hoito ja seuranta äitiyspoliklinikalla

-          osa tartuntatauteihin liittyvästä hoidosta, tutkimuksesta ja lääkkeistä.

HUSin hallituksessa on pitkään mietitty, miten kaikkein pienituloisimmille voitaisiin myöntää huojennus asiakasmaksuista. Hallitus päätti nyt yksimielisesti, että ensi vuoden alusta lähtien HUSissa ei peritä lainkaan asiakasmaksua lyhytaikaisesta psykiatrisesta vuodeosastohoidosta. Tähän asti hoidosta on peritty ylläpitomaksua 18,20 euroa/päivä ensimmäiseltä kymmeneltä vuorokaudelta kalenterivuoden aikana. Maksuvapautuksen vuoksi HUS menettää asiakasmaksuja vuositasolla arviolta 740 000 euroa.

Hallitus päätti yksimielisesti myös siitä, että takuueläkkeen saajille tai potilaalla, joilla on käräjäoikeuden velkajärjestelypäätös, voidaan myöntää maksuhuojennus. Tämä koskee noin 30 000 asiakasta ja huojennuspyyntöjen määräksi on arvioitu 10 000. Kokonaiskustannukset ovat arviolta 1,3 miljoonaa euroa.

Samalla hallitus kehotti jatkamaan maksukuorman vähentämisen tarkastelua vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä sekä neuvottelemaan Uudenmaan neljän hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin kanssa yhdenmukaisista maksuista ja huojennusperusteista alueen asukkaiden yhdenvertaisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi.

Vasemmistoliitto esitti demarien kannattamana, että lyhytaikaisen laitoshoidon ylläpitomaksua ei perittäisi myöskään vuotuisen maksukaton ylittäneiltä potilailta ja, että maksuhuojennuksen piiriin otettaisiin myös työmarkkinatukea tai työttömyysturvan peruspäivärahaa saavat potilaat. Hävisimme esityksen äänin 4–12.

Asiakasmaksujen ja maksukaton taustaa

Suomessa julkisista terveyspalveluista perittävät asiakasmaksut ovat kohtuullisia ja niillä katetaan vain noin 7 % palvelujen kustannuksista. Maksut eivät ole esteenä hoitoon hakeutumiselle tai pääsylle eikä potilaan hoito vaarannu maksamattomien laskujen takia.

Julkisten terveyspalvelujen maksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna 2022 maksukatto on 692 euroa. Maksuja ei peritä enää sen jälkeen, kun maksukatto on ylittynyt lukuun ottamatta lyhytaikaisen laitoshoidon tai -palvelun ylläpitomaksua (HUSissa ei siis peritä enää tätä maksua psykiatrisesta vuodeosastohoidosta). Maksukaton piiriin lisättiin viime heinäkuun alussa suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittävät asiakasmaksut. Myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. Terveydenhuollon tasasuuruiset asiakasmaksut kuuluvat varsin laajasti maksukaton alaan.

HUSin asiakasmaksut

HUS saa vuodessa tuloja asiakasmaksuista 80–90 miljoonaa euroa. HUSista lähetetään vuosittain noin 1,4 miljoonaa potilaslaskua. Noin 10 % laskuista lähetetään maksumuistutus ja niillä saadaan perittyä noin puolet maksuista. Vuosittain siirtyy ulosottoon ja jälkiperintään noin 100 000 laskua.

HUS ei ole alentanut tai jättänyt perimättä asiakasmaksulain mukaisia tasamaksuja. Hallitus on kuitenkin pitkään miettinyt, miten asiakasmaksuja voitaisiin tarvittaessa alentaa tai jättää perimättä. Asiakasmaksulaissa nimittäin säädetään, että maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Yksilöllisten huojennusten myöntäminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, koska HUSilla ei ole käytettävissään kaikkia tulotietoja.

HUSissa esillä on ollut useita vaihtoehtoja:

-          vuotuisen maksukaton ylittäneet potilaat, joilta peritään lyhytaikaisen laitoshoidon ylläpitomaksu 18,20 euroa per hoitopäivä. Pitkää tai säännöllisesti sairaalahoitoa vaativien henkilöiden kohdalla nämä maksut voivat nousta suuriksi ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. Maksutuloja menetettäisiin vuodessa 2,4 miljoonaa euroa (tältä osin hävisimme äänestyksessä)

-          lyhytaikaista psykiatrista laitoshoitoa vaativat potilaat (nämä päätettiin vapauttaa maksusta kokonaan), koska laitoshoitoa vaativilla psykiatrisilla potilailla on usein monia elämänhallintaan (ml. talouden) liittyviä ongelmia. Maksutuloja menetettäisiin vuodessa 740 000 euroa.

-          alle 18-vuotiaat kaikista maksuista lastensuojelullisilla syillä. Mikäli hoitopäiviä on kertynyt kalenterivuoden aikana yli seitsemän, ei alaikäisiltä peritä hoitopäivämaksuja (49,60 euroa) eikä päivä- tai yöhoidon maksua (20,50 euroa). Päiväkirurgiasta peritään normaalit asiakasmaksut aina alaikäisiltä. Maksutuloja menetettäisiin vuodessa 1,5 miljoonaa euroa.

 

Poliittisia päätöksiä HUSista ja Espoosta – palkat ja sotekiinteistöt

Politiikkaa tehdään, vaikka me kaikki olemme järkyttyneitä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Kerron tässä blogissa HUSin hallituksen ja Espoon valtuuston viimeaikaisista päätöksistä.

HUSin hallitus pidetään hyvin ajan tasalla sekä koronatilanteesta että soteuudistuksen valmistelusta. Maailman mittakaavassa soteuudistus on pieni asia, mutta Suomen hallinnossa valtava myllerrys. Ensi vuoden alusta lähtien kuntien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Uudellemaalle tulee neljä hyvinvointialuetta, Helsinki ja erikoissairaanhoitoa varten HUS-yhtymä. Espoon palvelut ja sotekiinteistöt siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle, johon tulee Espoon lisäksi yhdeksän muuta kuntaa. Kokonaisuus yhdessä HUSin kanssa täytyy saada toimimaan hyvin.

Keskityn tässä hoitajien palkkoihin ja sotekiinteistöihin. Lopussa pieni huomio hyvästä/huonosta nimityspolitiikasta.

Hoitajien palkoista

Hoitajien palkkaus herättää paljon tunteita. Suurin osa on varmaan sitä mieltä, että etenkin raskaan korona-ajan jälkeen hoitaja on palkkansa ansainnut – jopa kunnon palkan korotukset.

Nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset päättyivät 1.3.2022. Hoitajajärjestöt vaativat sotealalle viiden vuoden pelastusohjelmaa, jolla peruspalkkatasoa nostetaan 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Tämä maksaisi valtiolle vuodessa reilut 300 miljoonaa euroa. Sopua ei näytä löytyvät ja myös lakkoja voi tulla.

Sitä kyllä ihmettelen, että jos ICT-järjestelmiin tarvitaan lisää rahaa, vaikka satoja miljoonia, rahat löydetään aina. Mutta kun hoitajat vaativat lisää palkkaa, rahaa ei löydy mistään.

HUSin hallitus ei ole palkkaneuvotteluissa osapuoli, mutta päättää hoitajien palkkausjärjestelmästä ja hoitajille maksettavista erilaisista lisistä. Viime vuonna HUSissa valmisteltiin palkkausohjelmaa, johon käytettiin 20 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisätä HUSin houkuttelevuutta työnantajana. Kaikilta osin ohjelma ei vastannut odotuksia ja pidän tärkeänä, että hallitus pidetään ajan tasalla siitä, onko ohjelma hoitajien mielestä onnistunut.

Hallitus on nyt muutaman kuukauden aikana joutunut useamman kerran käsittelemään erilaisia palkanlisiä ja niihin liittyviä epäselvyyksiä. Ymmärrän hyvin, että vaikeassa ja kuormittavassa työssä huonoa palkkaa yritetään paikata maksamalla erilaisia lisiä, pysyviä tai määräaikaisia. Tilanne on kuitenkin sekava. Viime joulukuussa oli esillä jopa luvattujen palkanlisien peruminen, mutta se saatiin demarivoimin torpattua. Silloin hallitus edellytti, että palkkakehitysohjelman yhteydessä arvioidaan kriteerit, joilla tehtävälisiä voidaan maksaa henkilöstölle yhdenvertaisesti.

Yhdenvertaiset ja selkeät kriteerit ovat tärkeitä. Hallitus joutui taas helmikuun kokouksessa käsittelemään palkanlisiä, tällä kerralla hyväksymään sovintoratkaisun, jolla palkanlisiä maksetaan takautuvasti yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa niille hoitajille, joilla ei näitä lisiä ollut maksettu asianmukaisesti.    

Näin ei voida jatkaa. Jos lisiä maksetaan, järjestelmän on oltava niin selkeä, että jälkikäteen ei jouduta korjaamaan tehtyjä päätöksiä. Vaadinkin HUSin hallituksessa, että hallituksen on nyt saatava mahdollisimman nopeasti selvitys kriteereistä, joilla lisiä voidaan maksaa henkilöstölle yhdenvertaisesti.

Sotekiinteistöt

Soteuudistus tarkoittaa sitä, että ensi vuoden alussa kaikki kuntien käytössä olevat terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilat siirtyvät lain nojalla hyvinvointialueen hallintaan. Kunta ja hyvinvointialue tekevät tiloista kolmivuotisen vuokrasopimuksen, jota voidaan pidentää enintään yhdellä vuodella. Lain mukaan vuokran on katettava tilan kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset.

Esimerkiksi Espoosta siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle toimitiloja 147 089, 50 neliötä, joiden vuokrat on laskettu käytössä olevan sisäisen vuokran määritysperusteiden mukaisesti.  

Kunnat ovatkin nyt havainneet, Espoo etunenässä, että hyvinvointialueelle vuokraamisen sijaan kiinteistöjä kannattaa myydä kiinteistösijoittajille ja saada suoraan myyntihinta omalle tilille. Espoon kaupunginhallitus päättikin tammikuussa myydä HUSin kanssa yhteiskampuksella olevan Espoon Sairaalan kiinteistön LähiTapiolaan kuuluvalle kiinteistöyhtiölle 295 miljoonalla eurolla. Raha ratkaisi, ei toiminallisuus. Jatkossa näin ei voi käydä, koska Espoon valtuusto päätti 28.2.2022 demarien esityksestä, että vastaavat kaupat on tuotava valtuustoon, jos kauppahinta on yli 10 miljoonaa euroa.

Myös HUSin hallituksessa käsiteltiin selvityksen tekemistä HUSin kiinteistö- ja toimitilaomaisuuden myynnistä. Minulle olisi kelvannut pohjaesitys, jonka mukaan HUS ei edes aloita valmistelua kuntayhtymän omistaman kiinteän omaisuuden laajamittaisesta myymisestä ja takaisinvuokrauksesta.

HUSin hallitus päätti kuitenkin yksimielisesti, että HUS tekee selvityksen kuntayhtymän omistaman kiinteän omaisuuden tilasta, hallinnasta ja kehittämisestä. Selvityksen yksi keskeinen lähtökohta on tarkastella sitä, millaiset ratkaisut turvaavat parhaiten HUSin toiminnan tulevaisuudessa. Hallitus päätti lisäksi käynnistää pitkän aikavälin tilasuunnitelman ja uuden kiinteistölinjauksen laatimisen.

Päätös on hyvä. Kiinteistöjen omistajan täytyy tietää, minkälaisia kiinteistöjä omistaa. Lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin tilasuunnitelma. Lähtökohtana kiinteistöjen omistamiselle pitää olla toiminnallisuus eli se, mitkä tilat parhaiten palvelevat toimintaa.  Myyntiä harkittaessa täytyy ottaa myös huomioon myynnin vaikutukset rahoitusasemaan ja lainanottovaltuuksiin.

Virkanimityksistä

HUS kuten muutkin julkiset, verovaroin rahoitetut organisaatiot tekevät jatkuvasti nimityspäätöksiä. Aina silloin tällöin päätökset tuodaan oikaisuvaatimuksina hallituksen käsiteltäväksi. Pääsääntöisesti hallituksella ei ole mahdollisuuksia puuttua tehtyihin päätöksiin.

HUSin hallitukseen tuotiin nyt kuitenkin käsittelyyn oikaisuvaatimus, koska hakijoista ei oltu tehty HUSin sisäisten ohjeiden mukaista kirjallista ansiovertailua. Prosessissa oli siten tehty muotovirhe. Tätä ei voi hyväksyä. Virkaa hakevan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että prosessi on aina hoidettu lain ja sisäisten ohjeiden mukaan. Esitin oikaisuvaatimuksen hyväksymistä, jolloin nimitys olisi palautettu uudelleen valmisteltavaksi ohjeiden mukaisesti.

Asiasta joudutiin äänestämään. Demarit ja vasemmistoliitto kannattivat oikaisuvaatimuksen hyvksymistä, mutta hävisimme äänestyksen.

Jos virkanimityksissä hyväksyttäisiin menettely, jossa hakijoista ei tehdä kirjallista ansiovertailua, oikaisupäätöksen tai valituksen käsittelijä ei voisi mitenkään vertailla hakijoita ja arvioida, onko paras valittu. Ei riitä, että päätöksessä ja esittelytekstissä on pitkään ja perusteellisesti kerrottu, miksi valittu henkilö on oikea valinta.