MATKAILU AVARTAA

Espoon kaupunginhallitus ja joukko virkamiehiä kävi tutustumassa Stora Enson puurakentamiseen Englannissa. Sinänsä hassua, että piti matkustaa sinne asti, mutta Suomessa ei kuulemma ole kaupunkipuurakentamista tai sen vaatimaa osaamista. Ainakaan vielä.

 

Puuelementtirakentamisesta

Stora Enso tuottaa itävaltalaisesta (!) puutavarasta suuria (4 m kertaa 20 m) ristiin liimattuja puu-elementtiä, jota voidaan valmistaa ja käyttää teollisesti. Tuote on ympäristöystävällinen eikä liimassa ole formaldehydiä. Myyntipuheiden mukaan elementti kestää kuumuutta paremmin kuin betoni ja teräs. Rakentaminen sujuu nopeasti isoista elementeistä.

Suomessa näitä elementtejä on käytetty vasta vähän. Ensimmäinen kohde oli Haltian luontokeskus. Vuonna 2016 valmistuu Helsingin Jätkäsaareen puuelementeistä tehty Wood City.

Bisnesidea vaatii riittävää määrää rakentamista ja sitä Stora Enso hakee mm. Englannista. Kysymys ei ole vain puisesta pintarakenteesta vaan myös puisesta rungosta. Puusta on tehty Kanadaan yli 8 kerroksisia taloja ja suunnitteilla on jopa 18 kerroksisia taloja. 

Englannissa koulurakentamisessa käytetään lisääntyvässä määrin puuelementtejä, koska se on halvempaa ja nopeuttaa rakentamista. Kumppanuushankkeet ovat yleisiä. Valtio maksaa koulurakentamisen kustannuksista 80 % ja osallistuu sopimusneuvotteluihin. Sopimukset ovat tiukkoja ja edellyttävät selkeitä säästöjä. Kunta kilpailuttaa esim. kaksi suurta yksityistä yrittäjää, jotka hoitavat sen jälkeen koko hankkeen. Yksityisinä yrityksinä ne eivät joudu kilpailuttamaan hankkeita hankintalain mukaisesti. Tällä mallilla koulujen rakentamista on nopeutettu 22 %:lla ja kulut ovat kasvaneet vain prosentilla. Toisaalta sopimus on riittävän suuri eli kattaa esim. 10 koulua ja viiden vuoden ylläpitovelvoitteen. Kumppanuushankkeissa tehdään tiivistä yhteistyötä koulujen, opettajien ja koulujen johtokuntien kanssa.

Meille kerrottiin, että yksi hyvä esimerkki rakentamisen tuotteistamisesta on IKEA:n BoKlok-konsepti. IKEA myy esimerkiksi 44 m2 asunnon 13 400 eurolla, johon liittyy valmiiksi neuvoteltu asuntolaina. Kuukausivuokra on 610 euroa ja asunto tulee näin maksettua 20 vuodessa. Malli on suunniteltu niin, että lähellä pitää olla päiväkoti ja bussipysäkki. Espoon Painiittyyn on suunnitteilla samantapaisia asuntoja Kotipuu-konseptilla.

Kouluista ja koulurakennuksista

Me tutustuimme kahteen puuelementeistä tehtyyn kouluun Manchesterissa. Kummassakin koulussa oli vajaa 500 oppilasta ja rakennukset pantiin pystyyn noin vuodessa. Suurin ihme oli rakennusten hinta; toinen maksoi 5 milj. puntaa (6 milj. euroa) ja toinen 7 milj. puntaa (8,4 milj. euroa). Vertailuna voi kertoa, että meidän alueen pienen paikalliskoulun (160 oppilasta) peruskorjauksen ja laajennuksen kustannusarvio on 29 milj. euroa. Koulu siis peruskorjattiin noin 10 vuotta sitten eli suuresta remontista ei voi olla kysymys.

Puuelementtejä koulun sisustuksessa

Rakentamisen halpuutta selitettiin puuelementtien käytöllä ja sillä, että Suomessa kouluihin pitää tehdä erilaiset perustukset ja lämmöneristys. Tärkein tekijä minun mielestäni on se, että valtio koulurakennusten päärahoittajana laittaa ehdottoman budjettirajoitteen. Annettua summaa ei voi ylittää ja kaikki osapuolet tietävät tämän. Espoossa (ja ehkä koko Suomessa) lähtökohtana näyttää pikemminkin olevan, että budjetit ylittyvät aina. Tällä asenteella ne myös ylittyvät!

Vaikka olimme tutustumassa koulurakennuksiin, pakostakin huomasi myös muuta mielenkiintoista. Ensimmäisessä koulussa 95 % koululaisista oli maahanmuuttajia, pakistanilaisia ja bangladeshilaisia. Opetusta on vain englanninkielellä. Vanhemmat, jotka haluavat antaa lapselleen esim. oman kielen tai kulttuurin opetusta, laittavat lapsensa koulun jälkeen tätä tarjoaviin kerhoihin. Toisessa koulussa oli valkoihoisia englantilaisen näköisiä lapsia koulupuvuissaan. Sattuma vai osoitus siitä, että erilaiset ihmiset haluavat/joutuvat asumaan eri alueilla. Koulujen väliset erot ovat kuulemma todella suuret, kilpailu on kovaa ja testejä tehdään usein. Englanti pärjää huonosti PISA-tutkimuksessa.

Englannissa lapset menevät kouluun viisivuotiaina ja koulu on maksuton. Terveydenhoito on ilmainen, mutta lounas maksaa 11 puntaa (13,3 euroa) viikossa. Köyhimmillä alueilla puolet lapsista syökin omia eväitä. Tavoitteena on, että lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan jo ensimmäisellä luokalla.. Luokkahuoneet vaikuttivat suuremmilta kuin Suomessa (60 m2), toisaalta oppilasmäärä on 30 eli suurempi kuin Suomessa. Tietokoneita on paljon jopa päiväkodin puolella ja niitä myös käytetään paljon (mitään tuntirajoja ei aseteta lapsille!) Koulupäivä on klo 9 – 15, mutta aamu- ja iltapäivällä on maksullisia kerhoja, joihin kaikki halukkaat pääsevät. Päiväunia ei nukuta. 

Innovaatioista

Espoo pyrkii Euroopan innovaatiopääkaupungiksi ja osa porukastamme lähti Brysseliin kehumaan Espoota. Hyvin kehuikin, koska Espoo on nyt ainoana Pohjois-Euroopasta ehdolla tähän kunnia-asemaan. Kilpailun lopputulos selviää 10.3.2014 ja silloin valinta tehdään kuuden loppukilpailuun selvinneen välillä.

  

Me tutustuimme Lontoossa innovaatioihin hienoissa puitteissa parlamentin ylähuoneessa. Paikalla oli monenlaista asiantuntijaa mm. yliopistoista ja Suomen Tekesistä. Yhteenvetona viisaista keskusteluista voisi todeta, että innovaatioiden syntymiseen ei riitä, että on älykkäitä ihmisiä tai huipputeknologiaa. Tarvitaan moniosaajia, erilaisten ihmisten yhteistyötä, joustavia organisaatioita ja kykyä ymmärtää ihmisten tarpeita sekä saada heidät mukaan kehittämään palveluja. Teknologian avulla haetaan sitten parhaiten toimiva ratkaisu. Julkisilla palveluilla on keskeinen rooli hyvässä toimintaympäristössä. Ennen kaikkea tarvitaan innostusta ja intohimoa! Miten sitä kehitetään, siinäpä pähkinä purtavaksi.

Matkalla kohti ylähuonetta

Hieno, koristeellinen parlamenttirakennus