TURUN TUNNIN JUNA ETENEE VÄÄRÄSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ

Ylimpänä oleva mielipiteeni julkaistiin Länsiväylässä 15.12.2021. Siitä syntyi paljon keskustelua ja siihen vastasivat mm. liikenne- ja viestintäministeriö sekä Turun tunnin juna Oy:n toimitusjohtaja.

Kirjoitin oman vastineeni ja se julkaistiin Länsiväylässä 19.1.2022. Vastineeni löytyy ensimmäisen jutun jälkeen.

TURUN TUNNIN JUNA ETENEE VÄÄRÄSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ
   

Junamatka Turusta Helsinkiin kestää nyt vajaat kaksi tuntia. Matka-aika haluttaisiin puolittaa, minkä vuoksi Salosta Espooseen pitäisi rakentaa uusi oikorata. Nopea juna ei voi pysähtyä useilla väliasemilla. Espoolle on kuitenkin tärkeää saada myös lähijuna ja asemat Histalle, ehkä myös Myntinmäkeen. Espoossa rataväylä tarkoittaa noin 10 kilometriä pitkää 100 metriä leveää väylää Nuuksion arvokkailla luontoalueilla.

Koko hanke maksaa tämänhetkisen arvion mukaan 3,4 miljardia euroa. Loppukustannus on todennäköisesti lähempänä neljää miljardia, koska yleensä infrahankkeet eivät pysy budjetissa.

Hankkeiden yhteiskunnallista kannattavuutta arvioidaan hyöty-kustannussuhteella (H/K), jossa nykyarvoiset hyödyt suhteutetaan investointikustannuksiin. Kannattavuusraja on 1,0. Väyläviraston hankearvioinnin mukaan Turku-Espoo välin H/K on 0,44. Liikenneviraston 10 vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan Salo-Espoo oikoradan H/K on vain 0,12.

Radan rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Sen suunnittelu on kuitenkin annettu Turun Tunnin Juna Oy:lle, joka saa käyttää 75 miljoonaa euroa ratalinjan suunnitteluun. Espoo maksaa tästä yli 10 miljoonaa. Yhtiö palkkaa suunnittelijoiksi kovapalkkaisia konsultteja, jotka pääsevät määrittelemään ilman demokraattista valvontaa, kenen maat ja kotitalot jäävät rataväylän alle.   

Koska kysymys on valtion ja kuntien yhdessä omistamasta osakeyhtiöstä, siihen ei sovelleta julkisuuslakia. Verovarojen käyttöä eli palkkojen ja palkkioiden suuruutta valvoo vain osakeyhtiön hallitus. Espoon edustajan hallituksessa on teknisen toimen johtaja, joka ei toimi yhtiössä virkavastuulla. Kuntalaisille hankkeesta kerrotaan sen verran, kuin yhtiö haluaa.

Julkisuuslakiin perehtyneenä juristina ja entisenä Länsimetro Oy:n hallituksen jäsenenä olen sitä mieltä, että nyt edetään väärässä järjestyksessä. Miksi valtio ei tee ensin päätöstä siitä, rakennetaanko oikorata vai peruskorjataanko rantarata? Halutaanko nyt ajaa tilanne siihen, että oikorata on pakko rakentaa, koska sen suunnitteluun on jo käytetty niin paljon julkisia varoja.  

-------------------

Lukijalta: Turun tunnin junaa ei pysäytä mikään

Turun tunnin junasta Länsiväylään 15.12. kirjoittamani mielipide herätti runsaasti keskustelua. Minulle vakuutettiin, että hanke etenee sekä demokraattisesti että suunnitellussa järjestyksessä. Avoimuus on otettu huomioon ja kilpailutuksissa noudatetaan hankintalakia.

Liikenne- ja viestintäministeriön vakuuttelut hankkeen avoimuudesta, tai tarkkaan ottaen pyrkimyksestä avoimuuteen, eivät vakuuta. Ei myöskään se, että yhtiön hallitus on velvollinen tiedottamaan hankkeesta osakkaille, joilla on oikeus saada kattavasti tietoa yhtiön toiminnasta. Kun tiedottaminen rajataan vain osakkaisiin eli valtioon ja kuntiin, veronmaksajilla ei ole mitään mahdollisuutta valvoa verorahojen käyttöä, päätöksentekoa eikä veronmaksajien oikeuksia ja etuja. Tämä on kuitenkin julkisuuslain peruslähtökohta, jota kierretään perustamalla osakeyhtiö myös silloin, kun koko hanke rahoitetaan verorahoilla.

Yhtiön toimitusjohtaja toteaa omassa mielipiteessään, että hankinnat kilpailutetaan avoimella menettelyllä. Tosiasia kuitenkin on, että hankintalain noudattamista voi valvoa vain yhtiön hallitus. Infrahankkeissa ei ole lainkaan poissuljettua, että kilpailuttamisen sijaan tehdään suorahankintoja, olipa se veronmaksajien edun mukaista tai sitten ei.

Claes Ehrnroot tuo mielipiteessään hyvin esiin sen, kuinka päätöksenteko on vuosien mittaan edennyt pirstaleisesti ilman vaihtoehtojen selvittämistä eikä kukaan ota vastuuta ratalinjauksen vaikutuksista. Espoolaisena valtuutettuna olen jotenkin perillä päätöksenteon kiemuroista, vaikka kokonaisuus koostuu useiden hankkeiden yhteydessä tehdyistä yksittäisistä osista. Mutta, espoolainen veronmaksaja, kuinka paljon sinulla on tietoa tästä suurhankkeesta, johon Espoo sijoittaa miljoonia euroja ja on valmis luovuttamaan laajoja alueita ratalinjauksen alle. Vastineeksi Espoo saa ehkä uuden Histan asemanseudun.

Hannele Kerola (sd.)

varatuomari

kaupunginvaltuutettu

Nuuksio-Nupuri