Nuuksion koulua ei saa lakkauttaa

Aluevaaleissa kaikki puolueet puhuvat lähipalveluista ja niiden säilyttämisestä. Kuntapolitiikassa on kuitenkin nähty, että päätöksenteon hetkellä eurot nousevat kuitenkin tärkeämmiksi kuin kuntalaisten lähipalvelut. 

Olen puolustanut Nuuksion koulun säilyttämistä Länsiväylässä julkaistussa mielipiteessä yhdessä Mika Helanderin kanssa ja Helsingin Sanomissa yhdessä Risto Ihamuotilan kanssa.

 

Nuuksion koulua ei saa lakkauttaa (HS 22.1.2022)

Sata vuotta sitten köyhä Espoon kunta otti koulun vastuulleen. Nyt rikas kaupunki haluaa luopua siitä.

Espoon laajalla luoteisalueella Nuuksiossa on ollut asutusta jo vuonna 1540, muun muassa seitsemän maatilaa. Nuuksion kehittäminen ei kuitenkaan ole erityisemmin kiinnostanut Espoota.

Alueen ensimmäinen suomenkielinen koulu perustettiinkin vuonna 1905 yksityisen henkilön aloitteesta Histan kartanon entiseen torppaan, johon tehtiin lisärakennus. Koulun toimintaa rahoitettiin yksityisesti aina vuoteen 1926, jolloin Espoon kunta vihdoin otti vastuun koulusta. Vuonna 1952 valmistui uusi, silloin moderni koulurakennus, joka edelleen on käytössä. Oppilasmäärän lisäännyttyä 2000-luvun alkupuolella tehtiin parakkimainen lisärakennus.

Nyt sata vuotta myöhemmin koulua uhkaa lakkauttaminen. Espoon koulupolitiikka näyttää perustuvan keskittämiseen. Pienten koulujen rahoittaminen on kuulemma liian kallista. Kuitenkin pienten lasten eli ala-asteen koulutuksen tulisi tapahtua lähialueella, jotta pienet koululaiset voivat liikkua turvallisia reittejä ja niin, ettei kulkeminen vie kohtuuttomasti aikaa. Pienissä kouluissa opetus on henkilökohtaisempaa ja kaveripiirit läheisempiä.

Nuuksion tyypillisellä pientalo-alueella julkiset kulkuyhteydet ja muutkin palvelut ovat hankalammin saavutettavissa kuin muualla Espoossa. Koulun menetys veisi tilanteen yhä huonompaan suuntaan. Nuuksioon on sitä paitsi muuttamassa koko ajan lisää väkeä, mihin Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuskin viittaa.

Sata vuotta sitten köyhä Espoon kunta otti vihdoin koulun vastuulleen. Nyt rikas kaupunki haluaa luopua siitä. Pienet koululaiset eivät ole numeroita eivätkä euroja. Nuuksion koulun tulee voida jatkaa toimintaansa.

Risto Ihamuotila

kansleri, koulun perustajan pojanpoika, Espoo

Hannele Kerola

varatuomari

Nuuksio-seuran puheenjohtaja

Vaaliareena: Pieni lähikoulu on lapsille turvallisin (Länsiväylä 13.1.2022)

Espoossa hyväksyttiin vuoden 2020 syksyllä Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus- ja sopeutusohjelma, jonka tavoitteena on hidastaa menojen kasvua 147 miljoonalla eurolla. Tämä saavutettaisiin muun muassa kasvattamalla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksikkökokoja ja siirtymällä suuriin kouluyksiköihin.

Ohjelmaa on nyt alettu panna täytäntöön esittämällä pienten lähikoulujen eli Nuuksion ja Bembölen koulujen lakkauttamista. Päätöksiä viedään eteenpäin ilman lapsivaikutusten arviointia. Alueen kouluverkkoa ja ruotsinkielisen kouluverkon erityispiirteitä ei ole myöskään arvioitu. Koulujen lakkauttamisella uskotaan saavutettavan useamman vuoden aikana yhteensä muutaman miljoonan euron säästöjä.

Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmassa ei ole ymmärretty Kehä III:n varren ja sen pohjoispuolen erityispiirteitä eli harvaa asutusta, pieniä lähikouluja ja huonosti toimivaa joukkoliikennettä. Koulujen lakkauttaminen tarkoittaisi merkittävää muutosta perheiden ja oppilaiden elämässä. Pieni, turvallinen ja tuttu lähikoulu muuttuisi suureksi koulukeskukseksi. Koulumatkat pitenisivät jopa 10 kilometriä ja koulumatkat yli tunnin yhteen suuntaan, mikä on lapsille kohtuutonta. Kouluun ei pääsisi enää kävellen tai pyörällä.

Yhteiskunnassa onkin tehtävä pandemian johdosta kiinteistöpolitiikan uudelleenarviointi. Suurista yksiköistä ja tiloista, joissa on isoja ihmismääriä, on pyrittävä pienempiin, fyysisesti rajatumpiin tiloihin. Nyt on pohdittava isojen koulukeskusten terveysturvallisuutta, ja tarvetta edistää pienempiä oppimisympäristöjä. Pienet lähikoulut, joissa ei ole ollut koronatartuntoja, antavat tähän parhaat mahdollisuudet.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella joudutaan miettimään samanlaisia strategisia valintoja: Painotetaanko taloudellisia säästöjä vai alueen asukkaiden turvallisia ja terveellisiä lähipalveluja. Me kannatamme lähipalveluja.

Hannele Kerola (sd.)

varatuomari, valtuutettu

Mika Helander (sd.)

yliopistonlehtori, dosentti, svenska rum -ltk:n jäsen