Kiinnostaako länsimetro? Saako siitä oppia isojen julkisten infrahankkeiden toteuttamiseen?

 

 

Valtio ja kunnat rahoittavat teiden, katujen ja raiteiden rakentamista verovaroilla. Siksi on tärkeää, että hankkeet hoidetaan tehokkaasti ja ne pysyvät sekä budjetissa että aikataulussa.

Pääministeri Sipilä kutsui vuoden 2016 lopulla TEM:n entisen kansliapäällikön Erkki Virtasen selvittämään valtion (soveltuu pääosin myös kuntiin) rahoittamien rakennushankkeiden tehokkuutta sekä niiden aikataulu- ja kustannusongelmia. Selvitys paljasti, että sellaiset hankkeet, joissa valtio on mukana rahoittajana, näyttävät pääsääntöisesti epäonnistuvan. Virtanen esitti 11 suositusta, mm., että vaativissa rakennushankkeissa erityisesti kuntasektorilla käytettäisiin pääsääntöisesti allianssimallia ja, että hankkeen johtoelimeen nimitetään riittävän asiantunteva valtion edustaja.

Allianssimalli perustuu korostetusti kaikkien osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön, jossa tavoiteaikataulun ja -kustannusten alittamista sekä virheiden ja puutteiden poistamista kannustetaan tulospalkkioilla.

Seuraava hallitus joutuu päättämään useiden miljardien infrahankkeista kuten Suomiradasta ja Turun tunnin junasta; toteutetaanko hankkeet ja, minkälaisella mallilla voidaan varmistaa, että hankkeet pysyvät budjetissa ja aikataulussa. Vaikka en itse kannata Turun tunnin junan rakentamista, infrahankkeiden päätöksenteossa (jos ne siis päätetään toteuttaa) kannattaisi hyödyntää viimeisintä tietoa. Länsimetro Oy:n pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä kerron tässä blogissa oman ymmärrykseni mukaan sen, miksi länsimetron toinen vaihe onnistui niin hyvin.

Länsimetrosta

Ensin lyhyt kertaus siitä, mikä länsimetro on:

Länsimetro käsittää 21 kilometriä raiteita, 13 asemaa, maanalaisen metrovarikon sekä liityntäpysäköintitiloja ja bussiterminaaleja. Yli kaksi miljardia veronmaksajien rahoja.

Hankkeen rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy, josta Espoo omistaa 84,4 % ja Helsinki 15,6 %. Kunnat rahoittavat hankkeen ja valtion rahoitusosuus koko hankkeesta on 242 miljoonaa euroa. Länsimetro Oy:n hallituksessa on kolme kuntien virkamiestä ja kolme poliittista päättäjää. Hankkeessa ei käytetty allianssimallia.

Ensimmäinen vaihe Ruoholahdesta Matinkylään (14 kilometriä ratalinjaa ja kahdeksan asemaa) valmistui vuonna 2017. Hanke ei pysynyt budjetissa eikä aikataulussa.

Toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen (seitsemän kilometriä ratalinjaa, viisi asemaa ja varikko) valmistui syyskuussa 2022. Vuonna 2012 tehdyn toisen vaiheen hankesuunnitelman mukaan kustannukset olivat 800 miljoonaa euroa ja valmista piti olla vuonna 2020. Vuonna 2018 hankesuunnitelmaan tehtiin muutoksia ja budjetti nostettiin 1 159 miljoonaan euroon. Toisen vaiheen liikenne käynnistyi joulukuussa 2022.

Länsimetron toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen ei pelkästään pysynyt aikataulussa ja budjetissa, vaan jopa alitti budjetin noin 100 miljoonalla eurolla.

Länsimetro mahdollistaa Espoossa monenlaista

Länsimetrosta sanotaan usein, että se mahdollistaa toimivan kaupunkirakenteen, palvelujen keskittämisen sekä runsaasti uusia työpaikkoja ja asutusta. Vuoteen 2050 mennessä metron varteen tulee vielä koteja 70 000 uudelle asukkaalle, joista Finnooseen 17 000, Espoonlahteen 12 000 ja Kivenlahteen 10 000. Uudet työpaikat ja asukkaat lisäävät ajan myötä myös Espoon tuloja, vaikka kokonaishyötyjä on vaikea laskea. Joukkoliikenteen siirtäminen metroon auttaa Espoota saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteen.

Sitä voi tietysti miettiä, haluammeko me espoolaiset tällaista kaupunkikuvaa. Vaikka olin itse aikoinaan päättämässä metron maanpäällisistä asemakaavoista, paperilla rakentaminen ei näyttänyt ihan näin hurjalta. Ja lisää siis vielä tulee reilusti, korkeita kivitaloja ja palvelujen keskittämistä kauppakeskuksiin.

Miksi Länsimetron toinen vaihe onnistui?

Metron oppeja käsiteltiin Länsimetro Oy:n järjestämässä seminaarissa 29.3.2023. Tässä seminaarin anti omin sanoin:

 -          Länsimetron ensimmäisestä vaiheesta opittiin paljon ja toisessa vaiheessa organisaatiossa oli valmiina osaavat, sitoutuneet tekijät, luotettava kustannustieto ja vahva kulttuuri. Näyttää siltä, että isot hankkeet kannattaakin vaiheistaa ja edetä asteittain.

-          Hankkeella oli selkeät suunnitelmat, tavoitteet ja tehokas johto. Suunnittelun etenemistä täytyy kuitenkin seurata tarkkaan ja laittaa riittävästi paukkuja suunnittelun ohjaamiseen.

-          Projektin aikataulu pysyi koko ajan hallinnassa, samoin sen laajuus, sillä muutoksia tehtiin vain muutama (vuoden 2018 tarkistus oli perusteltu). On kuitenkin syytä varautua siihen, että urakoitsijoille asetetut aikataulut eivät välttämättä pidä eivätkä niiltä saadut tiedot ole aina saatavissa ja ajan tasalla.

-          Riskianalyysi käsitti yli 1 000 tunnistettua riskiä, mukaan lukien aikataulu ja kustannukset. Tässä yhteydessä havaittiin, että riskienhallinta vaatii aikaa ja edellyttää ajantasaista tietoa. Työtä ei voi täysin ulkoistaa, vaan mukana täytyy olla myös omaa henkilöstöä. Riskianalyysin tulosten täytyy johtaa myös niiden edellyttämiin muutoksiin.

-          Hanketta ei hoidettu allianssimallilla, mutta projektiorganisaatio oli integroitu eli Länsimetro Oy:n työntekijät ja konsultit toimivat samassa organisaatiossa ja työtilassa, yhteisessä big roomissa. Tieto kulki eikä päätöksiä keskitetty. Tällainen toimintamalli vaatii avoimuutta ja luottamusta eikä välttämättä sovi kaikille. Omistajakaupunkien kanssa käytiin myös jatkuvaa vuoropuhelua.

-          Tilannekuva oli koko ajan kunnossa etenkin Länsimetro Oy:ssä. Tilannekuva kattoi aikataulun, kustannukset, riskien tunnistamisen, laatudokumenttien ajantasaisuuden, yhteistyön toimivuuden jatkuvan seurannan ja työturvallisuuden varmistamisen. Datan keräämisessä kannattaa kuitenkin keskittyä vain siihen dataan, jota voi myös hyödyntää. Turhaa dataa ei kannata kerätä.

Pari varoituksen sanaa lopuksi:

Suuret, julkiset infrahankkeet pysyvät todennäköisesti hallinnassa, jos niiden budjetit ja aikataulut tehdään riittävän/liian väljiksi. Rakentamisesta vastaava organisaatio laatii yleensä hankesuunnitelman, jonka perusteella nämä keskeiset onnistumisen mittarit asetetaan. Päätöksentekijöillä ja maksajilla pitäisi kuitenkin olla riittävästi asiantuntemusta arvioida/kiistää laskelmien oikeellisuus ja varmistaa, että myös veronmaksajien etu toteutuu. Tähän Erkki Virtanen ei puuttunut.

Jos/kun hanke yhtiöitetään, yhtiön hallituksen jäsenten tehtävänä on ajatella vain yhtiön etua. Yhtiöittämisen jälkeen kaikki yhtiön asiakirjat ovat ei-julkisia.