BLOMINMÄKI – JOS SITTENKIN?

Espoon valtuusto päätti vuonna 2009, että Suomenojalla sijaitseva jätevedenpuhdistamo siirretään Blominmäkeen.  Tämä 130 hehtaarin alue sijaitsee Kehä III:n varrella parin kilometrin päässä Espoon keskuksesta.

Blominmäen puhdistamon pitäisi olla käytössä vuonna 2020. Jätevedet kerätään jatkossakin Suomenojalle, josta ne kuljetetaan tunnelissa Blominmäkeen puhdistettavaksi. Puhdistetut jätevedet kuljetetaan purkutunnelissa takaisin Suomenojalle, josta ne johdetaan Espoon edustalle avomerelle Gåsgrundet – saaren kaakkoispuolelle. Tunnelien louhintatyöt on tarkoitus aloittaa kahden vuoden kuluttua.

Blominmäessä puhdistetaan Espoon, Vantaan länsiosien, Kauniaisten, Kirkkonummen, Sipoon ja mahdollisesti myös Vihdin jätevedet. Nyt on jo varauduttu siihen, että  puhdistamo laajennetaan alkuvaiheen jälkeen kaksinkertaiseksi, jolloin sinne johdetaan myös Karkkilan, Nurmijärven ja Lohjan jätevedet. Näin Blominmäessä käsiteltäisiin yli miljoonan asukkaan jätevedet. Pääkaupunkiseudulla toimisi tulevaisuudessa kaksi jätevedenpuhdistamoa; Helsingissä Viikinmäki ja Espoossa Blominmäki.

Mallinnusten mukaan Blominmäen hajuhaitat ovat vähäisiä. Jätevedet puhdistetaan kallion sisällä ja korkea piippu vie metaani ja typpioksidit sekä hajut taivaan tuuliin. Tavoitteena on puhdistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisista aineista sekä yli 90 prosenttia typestä.

Suomenojalta Blominmäkeen jätettä kuljettavassa tunnelissa ei pitäisi esiintyä ongelmia. ”Tuote” kulkee tunnelin pohjalla ja siellä voi liikkua ajoneuvoilla. Pahimman varalle järjestetään hallittu ylivuotoyhteys merelle.

Puhdistettu jätevesi johdetaan paineella purkutunnelia pitkin Suomenojalle. Hätäsuunnitelman mukaan, jos esimerkiksi tunneli sortuu, puhdistetut jätevedet ohjataan Espoonjokeen ja sitä pitkin Espoonlahteen.

Uudenmaan ELY-keskus on kuitenkin eri mieltä. Se totesi viime marraskuussa antamassaan lausunnossa, että ”Espoonjoki ei käytettävissä olevien tietojen perusteella sovellu puhdistamon varapurkuyhteydeksi.” ELY:n lausunto perustuu vakavaan huoleen rauhoitetun meriuposkuoriaisen tuhoutumisesta.

Jostain kumman syystä tätä ELY-keskuksen tärkeää lausuntoa ei käsitelty Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.1.2013. Sen johtopäätökset oli ”piilotettu” kaavaselostukseen, mutta itse asiakirjaa ei annettu lautakunnan jäsenille. Hiukan samanlainen tilanne oli Espoon kaupunginhallituksen kokouksessa 11.2.2013. ELY:n lausunto oli liitteenä, mutta esittelytekstissä sitä ei mainittu. Otin asian esille, mutta jäin yksin huoleni kanssa. Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan ”HSY selvittää ja täydentää mahdollisten hätäylivuotojen varautumisratkaisuja jatkosuunnittelun yhteydessä.” Tuli vähän tunne, että keskustelua ei enää miltään osin haluta avata kalliopuhdistamon osalta.

Blominmäen ja Suomenojan välisiä tunneleita aletaan siis rakentaa lähivuosina ja kalliopuhdistamo otetaan käyttöön seitsemän vuoden kuluttua. Tähän asti on pidetty tärkeänä, että purkutunnelilla on hätäsuunnitelma. Nyt näyttää siltä, että uutta hätäsuunnitelmaa aletaankin miettiä vasta siinä vaiheessa kun on pakko. 

Luotan siihen, että kalliopuhdistamo ei voi käynnistyä ennen viranomaisten hyväksymää hätäsuunnitelmaa. Minun mielestäni vastuu hätäsuunnitelmasta ja sen rahoituksesta jää kuitenkin liikaa HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalvelu-kuntayhtymän vastuulle. Sen hallituksessa istuvat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kuntapäättäjät, mutta Helsingillä on selvä valta-asema. Muiden kuntien pitäisi nyt ymmärtää, että purkutunnelin hätäsuunnitelman on oltava varma ja toimiva – maksoi, mitä maksoi. Jos joku menee pieleen, ongelmat näkyvät täällä Espoossa, ei missään muualla. Vaarassa ei silloin ole pelkästään meriuposkuoriainen, vaan myös me espoolaiset ja espoolainen luonto.