TATU – MITÄ JÄI KÄTEEN?

Espoon valtuusto päätti viime joulukuussa vuoden 2014 budjetista. Kaupunginjohtaja esitti veroprosentin korottamista puolella prosenttiyksiköllä, mikä olisi tuonut lisää verotuloja 30 miljoonaa euroa. Valtuusto kuitenkin päätti yksimielisesti, että veroprosenttia nostetaan vain 0,25 %:lla eli 18 %:iin (Helsingissä se on 18,50 %). Valtuusto päätti toisaalta lisätä vuoden 2014 budjetin menoja 1,9 miljoonalla eurolla, mutta toisaalta tasapainottaa taloutta 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtuusto kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille 2014 – 2016 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman eli Tatun.

Miksi Tatua tarvitaan?

Espoo on Suomen rikkaimpia kuntia. Ongelmana on kuitenkin se, että menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Vuonna 2014 menoja arvioidaan kertyvän 1,7 miljardia ja verotuloja 1,3 miljardia euroa. Valtionosuuksia Espoo saa vain noin 30 miljoonaa euroa. Investointeihin menee lähes 200 miljoonaa euroa.

Espoo-tarinassa eli strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että talouden liikkumavara säilyy ja rahoitus on tasapainossa. Kun näin on päätetty, vanha meno ei voi jatkua.

Tatun tavoitteena on parantaa Espoon talouden tasapainoa ja tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ehdotetuilla toimenpiteillä talouden tasapaino paranisi vuosina 2014 – 2017 keskimäärin 2,4 % eli noin 33 miljoonaa euroa. Menojen jälkeen pitäisi jäädä vuosittain 180 miljoonaa euroa, mikä voitaisiin käyttää investointeihin.

Mitä Tatu tarkoittaa?

Kaupunginjohtajan Tatu-ehdotukseen sisältyi sekä linjauksia että määrärahojen vähentämistä 15 miljoonalla eurolla, siis sen budjetin käsittelyn yhteydessä hyväksytyn 10 miljoonan euron lisäksi. Kun otetaan huomioon myös ehdotetut maksujen korotukset, lisää rahaa kertyisi 23,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Linjauksia on paljon, mutta nostan niistä tässä vain muutaman. Näistä linjauksista kaikki puolueet saavuttivat neuvottelujen jälkeen yksimielisyyden:

-          omatoimisuutta ja ihmisten oman vastuun ottamista tuetaan, mutta pidetään huolta niistä, jotka tarvitsevat tukea

-          palveluissa priorisoidaan peruspalveluja sekä ennalta ehkäiseviä varhaisen puuttumisen palveluja

-          laaditaan palvelujen järjestämisen suunnitelma: Mitä tehdään itse, mitä ostetaan ja mille palveluille luodaan edellytykset tuottaa palvelu jollain muulla tavalla

-          panostetaan ennalta ehkäisevään toimintaan

-          laaditaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020-suunnitelma

-          sähköisten palvelujen tarjontaa lisätään

-          investoinneille asetetaan kattohinnat. Kehitetään kohdekohtaista seurantaa.

Erimielisyydet koskevat määrärahojen alennuksia. Tässä suurimmat leikkaukset:

-          vanhusten palvelut – 1,2 miljoonaa euroa

-          terveyspalvelut – 1,6 miljoonaa euroa

-          perhe- ja sosiaalipalvelut – vajaa 500 000 euroa

-          opetus- ja varhaiskasvatus – 5,4 miljoonaa euroa

-          liikunta ja nuoriso – lähes 700 000 euroa

-          tekninen toimi – 1,1 miljoonaa euroa.

Vanhusten palvelujen osalta tekstissä todetaan, että ”omaishoitajan tuen määräraha mahdollistaa toiminnan pienen laajennuksen vuodesta 2013”. Opetuspuolen osalta tekstissä todetaan, että ”erityisopetukseen etsitään uusia ratkaisuja”. Neuvotteluissa kävi selväksi, että tosiasiassa omaishoitajien tukea leikataan, jos hoitajien määrä kasvaa, mutta määrärahat eivät kasva samaa tahtia. Erityisopetuksen ”uudet ratkaisut” tarkoittaisivat palvelujen heikentämistä. Sehän on selvä, että määrärahojen leikkaaminen näkyy palvelujen heikentämisenä. Nämä katkaisivat ”kamelin selän”.

Mistä riidellään?

Kokoomus, perussuomalaiset, keskusta ja rkp kannattavat kaupunginjohtajan esitystä. Demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset vaativat, että leikkauksia leikataan 2,87 miljoonaa euroa. Kaupungin kokonaismenojen (1,7 miljardia euroa) kannalta riita ei ole suurista rahoista. Näin 2,87 miljoonaa pienentäisi ehdotettuja leikkauksia:

-          päivähoito, 1 miljoona euroa

-          erityisluokat ja maahanmuutto-opetus, 800 000 euroa

-          kotihoitoa tukeva laitoshoito, 100 000 euroa

-          terveyspalvelut, 700 000 euroa

-          joukkoliikenne, 100 000 euroa

-          ympäristö, 70 000 euroa

-          nuorisopalvelut, 100 000 euroa.

Siitä vallitsee yksimielisyys, että eläkeläisaterioiden hintaa ei nosteta aikaisempien suunnitelmien mukaan. Aterian hinnaksi tulee näin 6,10 euroa. 

Onko Tatu välttämätön?  

Aina voi sanoa, että tuottavuutta kannattaa parantaa ja säästää kaikessa, missä voi. Lisälainaa ei saa ottaa (minun mielestäni ei myöskään metron vuoksi) ja investoinneille pitää laittaa katto. Koulukorjaukset täytyy hoitaa, mutta investoinneissa riittää kyllä säästökohteita.

Talouden ennustaminen on vaikeaa. Espoon vuoden 2014 budjettikirjassa arvioitiin, että vuosi 2013 olisi yli 10 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuosikatetta (tulojen ja menojen erotus) kertyisi vain 88 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotiedon mukaan tulos onkin 67 miljoonaa euroa talousarviota parempi ja vuosikate on 164 miljoonaa euroa. Investointeihin piti käyttää 293 miljoonaa euroa, mutta niihin käytettiinkin vain 225 miljoonaa euroa.

Tatun tärkein hyötytavoite on, että Espoon talous olisi pitkällä aikavälillä tasapainossa ja investointeihin jäisi riittävästi rahaa. Koska kokoomus ei suostu korottamaan veroja, lisätuloja kerätään maksujen korotuksilla (maksajina vain palvelujen käyttäjät). Menoja leikataan sekä varsinaisilla leikkauksilla että tuottavuutta parantamalla. Paljosta päästiin yksimielisyyteen ja loppujen lopuksi riita supistui alle kolmeen miljoonaan euroon.

En vastusta viisaita säästöjä, mutta en kyllä täysin ymmärrä Tatuakaan. Tämän vuoden budjetti hyväksyttiin vain kolme kuukautta sitten. Nyt pitäisi jo leikata tämän vuoden menoja, kiireesti ja huonolla valmistelulla. Jos veroja olisi korotettu kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti 0,5 %:lla, mitään leikkauksia ei tarvittaisi. Toisaalta, jos Suomen talous pysyy nykytasolla, koko leikkaaminen ja riitely voi osoittautua täysin turhaksi.