Metrosta ja sen riskeistä, osa 2

Riskeistä

Espoossa tehtiin Länsimetron riskien osalta 29.9.2014 kaksi tärkeää päätöstä:

Kaupunginhallitus hyväksyi valtuuston vuoden 2013 marraskuussa hyväksymien linjausten pohjalta Kaupunkikonsernien riskienhallintapolitiikan. Näiden linjausten mukaan kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä ohjaa ja valvoo riskienhallinnan toimeenpanoa ja riittävyyttä. Valtuuston on mm. osoittaessaan resursseja ja tehdessään päätöksiä edellytettävä riittävää riskienhallintaa. Tytäryhtiöiden on raportoitava kaupungille merkittävistä riskeistä sekä riskienhallintansa toimivuudesta ja riittävyydestä.

Valtuusto hyväksyi Länsimetron rahoitusta koskevan päätöksen yhteydessä neuvottelukunnan yksimielisen kannanoton: Valtuusto edellyttää, että hankkeen riskinhallinnasta, kustannusten kehittymisestä sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen raportoidaan valtuustolle säännöllisesti.

Tämä riittää minulle. Voi olla, että Länsimetron riskien hallinta ja suunnittelu on tähän asti ”kulkenut mukana koko ajan”. Oma käsitykseni on, että se ei ole ollut taloudellisten riskien osalta riittävää ja on painottunut teknisiin riskeihin. Hyvä riskienhallinta edellyttää, että se dokumentoidaan asianmukaisesti. Tällaisia selvityksiä ei ole ollut käytettävissä.

Länsimetron rahoituksesta tietoa on saanut tipoittain. Nyt kun valtuusto päätti Länsimetron rahoituksesta, esityslistalla ei esitetty rahoitusta koskevia lukuja, vaan toimialajohtaja Louko kertoi ne suullisesti valtuuston kokouksen alussa. Metron 1. osan osalta tietoni perustuvat valtuustokysymykseen annettuun vastaukseen.

Tässä lukuja siten, kuin minä ne ymmärrän:

Länsimetron rahoitus Ruoholahdesta Matinkylään (osa 1)

• kokonaiskustannus 862 milj. euroa
• valtion osuus 200 milj. euroa
• Espoon osuus 662 milj. euroa, josta HSL maksaa puolet (Espoo osallistuu)
• Espoon vuosikustannus vuodesta 2016 lähtien 25 milj. euroa

”Metron seurauksena syntyvän runsaan asunto- ja työpaikkarakentamisen seurauksena saadaan pitkällä aikavälillä runsaasti maankäyttömaksu-, maanmyynti- ja verotuloja. Lisäksi joukkoliikenteen käyttökustannukset pienenevät. Hyöty lienee lainanhoitokustannusten luokkaa.”

Länsimetron rahoitus Matinkylästä Kivenlahteen (osa 2)

-           

• kustannusarvio 800 milj. euroa
• valtion osuus 240 milj. euroa
• Espoon osuus 560 milj. euroa, josta HSL maksaa puolet HSL (Espoo osallistuu)
• Espoon vuosikustannus vuodesta 2020 lähtien (5 vapaa vuotta) 22,7 milj. euroa

Vuosikustannus on laskettu niin, että lainanhoitokustannukset (27,1 milj. euroa) sekä ratapalvelu- ja kiinteistökustannukset (12,2 milj. euroa) ovat yhteensä 39,3 milj. euroa, joista vähennetään bussilinjojen vähentämisestä syntyvät säästöt 16 milj. euroa = 22,7 milj. euroa.

Tuloja saadaan vuosittain 68 milj. euroa näillä perusteilla: Espoon väkiluku kasvaa jatkossakin vuosittain 4 000 asukkaalla (puolet tänne muuttavia, puolet syntyviä), joten vuonna 2050 Espoossa asuu 140 000 asukasta enemmän kuin nyt, joista puolet muuttaa Länsimetron vaikutusalueelle (ml. busseilla hoidettavat liityntäliikennealueet). Näiltä alueilta saadaan maanmyyntituloja ja maankäyttömaksuja vuosittain 68 milj. euroa, joista 30 % tulee maan myynnistä ja loput maankäyttömaksuista. Myyntituloja saadaan 1 000 euroa/kerrosneliö ja maankäyttömaksuja 500 euroa/kerrosneliö. Vuositulot ovat näin 45,6 milj. euroa suuremmat kuin menot (68 – 22,7 = 45,6).

Varovaisen arvion mukaan Espoon väkiluku kasvaa vuosittain vain 2 000 asukkaalla, Länsimetron varteen muuttaa vain 50 000 uutta asukasta ja bussilinjojen lakkauttamisesta syntyy säästöjä vain 8 milj. euroa. Vuositulot ovat silti 17,8 milj. euroa suuremmat kuin menot.

Optimistisen arvion mukaan maan myynnistä saadaan 2 000 euroa/kerrosneliö ja maankäyttömaksuja 1 200 euroa/kerrosneliö.

Tähän meidän on uskominen.