MIKSI OMA RAHA EI KELPAA ESPOOSSA JA SITTEN VIELÄ KARHUSUON KOULUSTA

Espoon valtuusto hyväksyi 7.12.2016 vuoden 2017 budjetin. Monet asiat ovat Espoossa hyvin, mutta taloudellista liikkumavaraa kaventaa se, että Espoon veroprosenttia ei haluta nostaa. Menot kuitenkin kasvavat, koska meitä espoolaisia on joka vuosi noin 4 000 enemmän ja tarvitaan uusia päiväkoteja ja kouluja. Samaan aikaan kasvavat sekä vanhusväestön määrä että työttömyys. 

Kirjoitan tässä blogissani kahdesta minulle tärkeästä asiasta eli Espoon rahastoista ja Karhusuon koulusta (kuvassa). Käytin näistä puheenvuoron valtuustossa 7.12.
 

Espoon rahaston tuotot pitää käyttää

Valtuusto hyväksyi esityksen, joka oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 15 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö.

Olen kirjoittanut blogissani aikaisemmin rahastosta ja keskityn tässä nyt vain valtuuston hyväksymään kannanottoon. Se oli minusta huono, monesta syystä. 

Espoo siis myi kymmenen vuotta sitten Espoon Sähkön osakkeet ja sijoitti rahat peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastoon. Valtuuston hyväksymien sääntöjen mukaan rahaston tuotot tulee käyttää taloussuunnitelmassa määriteltyjen investointien ja maanhankinnan rahoitukseen. 

Kymmenen vuoden aikana rahasto on tuottanut toista sataa miljoonaa euroa, laskipa sen millä tavalla tahansa. Sääntöjen mukaan nämä rahat pitää myös käyttää. Käyttökohteita kyllä Espoosta löytyy vaikka päiväkotien ja koulujen korjaaminen.

En ymmärrä, miksi valtuuston haluttiin hyväksyvän linjauksen, joka entisestään nostaa Espoon erittäin suurta lainamäärää. Sitten vasta ollaankin pahasti hakoteillä, jos lainarahalla halutaan kattaa myös käyttötaloutta eikä vain investointeja. Tosiasia kuitenkin on se, että lainan lyhennykset ja korot on lopulta maksettava verotuloilla. Kaupungin talous ei voi tasapainottua tällaisilla opeilla.

Minulle ei ole koskaan selvinnyt, miksi rahaston tuottoja halutaan vain raapaista tai jättää kokonaan käyttämättä.  Kaupunginjohto perustelee esitystään sillä, että lainakorko on tällä hetkellä alempi kuin rahaston tuottoprosentti. Miten ja missä aikataulussa arvioidaan se, onko lainanotto oikeasti edullisempaa kuin rahastojen käyttö. Siis ainako, kun lainakorko on alle rahaston tuoton? Rahaston tuottojen ja lainarahan vertailussa pitäisi ottaa huomioon se, rahaston tuoton on oltava lainakorkoa huomattavasti korkeampi, koska sijoitustoimintaan sisältyy pitkällä aikavälillä aina riskejä. Tämä nähtiin pari vuotta sitten, kun tuotto meni miinukselle.

Lopuksi esitin kysymyksen valtuustolle: Koska on oikea ajankohta käyttää rahaston tuottoa ja purkaa pääomaa? Ei kai rahaston varoja, ei ainakaan sen tuottoa kannata pitää loputtomiin riskipitoisena sijoitusomaisuutena. Sitä paitsi sijoitustoiminta ei kuulu kaupungin perustoimintoihin.

Karhusuon koulun tulevaisuus on edelleen epäselvä 

Kaupunginjohtajan budjettiesityksen mukaan Karhusuon koulun remontti aloitetaan vuonna 2020 ja se valmistuu vuonna 2023. Budjettineuvotteluissa tehtiin pöytäkirjamerkintä n:o 33, jonka mukaan koulu- ja päiväkotiratkaisuissa suositaan kustannusvaikuttavia tyyppipäiväkoteja ja tyyppikouluja, ja niiden toteutuksessa noudatetaan ketterää leasing- ja lunastusmallia, joka mahdollistaa tarvittaessa nopean reagoinnin. Pöytäkirjamerkinnän mukaan ensimmäiset tyyppikoulut rakennetaan Karhusuolle ja Niipperiin. Karhusuon 1. vaihe valmistuu syksyllä 2017, 2. vaihe 2018 ja 3. vaihe viimeistään 2020.

Pöytäkirjamerkinnässä on hyvää se, että Karhusuon koululaiset pääsevät evakosta oman koulun alueelle ensi kesänä. Kaupunginjohtajan budjettiesitys on herättänyt alueellamme syvää huolta, koska valtuuston päätöksen mukaisia väistötiloja ei tulekaan koulun pihalle nyt vuoden vaihteessa. Kirjoitin näistä koukeroista edellisessä blogissani.  

Karhusuon koulukeskusta on valmisteltu yhdessä asukkaiden kanssa jo vuodesta 2014. Viime vuonna valtuusto hyväksyi Karhusuolle asemakaavan, jolla mahdollistetaan Karhusuolle lähes 30 miljoonaa euroa maksava hieno koulukeskus; alakoulu, yläkoulu, kirjasto ja liikuntatilat.

Viime huhtikuussa valtuusto hyväksyi yksimielisesti päivitetyn hankesuunnitelman, jonka mukaan Karhusuolle olisi tullut nyt vuoden vaihteessa uusi kaksikerroksinen väistökoulu, jossa olisi oltu siihen asti, kun koulukeskus valmistuu.

Toisin kuitenkin kävi. Ei tule hienoa, valtuuston päätöksen mukaista koulukeskusta. Sen sijaan tulee kolmessa erässä pysyviä, tilaelementtirakenteisia rakennuksia. Suunnitelmat niiden sijoittamisesta erittäin mäkiseen maastoon on tehty pikavauhtia tänä syksynä. Elementtirakennusten budjetista ei ole mitään tietoa. 

Puolueiden neuvottelukunnan pöytäkirjamerkinnällä siunataan nyt Espoon Tilapalvelut-liikelaitoksen viime kesänä tekemä päätös keskeyttää valtuuston päättämien väistötilojen kilpailutus.

Minusta ollaan vaarallisilla vesillä, jos Tilakeskus voi kävellä valtuuston päätösten yli ja menettely siunataan pöytäkirjamerkinnällä. Koko poliittinen päätöksentekojärjestelmä perustuu siihen, että valtuuston päätöksiä noudatetaan. Jos tilanne muuttuu, asia tuodaan uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. Pöytäkirjamerkinnöt eivät ole oikea tapa muuttaa tehtyjä päätöksiä. Karhusuon kouluhankkeessa ollaan nyt etenemässä valtuuston yksimielisesti hyväksymän hankesuunnitelman, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymän tarveselvityksen ja asukkaille esitellyn asemakaavan vastaisesti.

Toivon hartaasti, että pöytäkirjamerkintää kuitenkin noudatetaan. Toisin kävi viime vuonna esim. Mustanpurontien kaivoja koskevan pöytäkirjamerkinnän kanssa. Tosielämässä se ei velvoittanut ketään, eikä sitä myöskään noudatettu.