Länsimetro Oy ja julkisuus

Espoon ja Helsingin valtuustot päättivät tällä viikolla korottaa omavelkaisen takauksen määrää Länsimetron lainoille. Länsimetron 1. vaihe (Ruoholahdesta Matinkylään) on pituudeltaan 14 kilometriä ja maksaa näillä näkymin 1,2 miljardia euroa. Toinen puolta lyhempi pätkä (Matinkylästä Kivenlahteen) maksaa lähes yhtä paljon. Kysymys on valtavista summista.

Vaikka rahoituksessa puhutaan takausvastuun nostamisesta, tosiasiassa koko hanke rahoitetaan verorahoilla. Länsimetro Oy nostaa lainat ja Espoo ja Helsinki takaajina maksavat ne. Länsimetro Oy:llä ei ole mitään tuloja.

Länsimetro siis rakennetaan verovaroilla, mutta sitä ei voida valvoa eikä siitä voida keskustella avoimesti, koska toiminta on yhtiöitetty. Osakeyhtiöt eivät nimittäin kuulu julkisuuslain piiriin. Kukaan ei voi väittää, Länsimetro Oy:ssä on vallankäyttöön liittyvää vääristymää ja korruptiota, mutta kukaan ei voi myöskään todistaa, että kaikki on kunnossa.   

Jos Espoo ja Helsinki olisivat vuonna 2007 päättäneet rakentaa länsimetron kuntien yhteisenä hankkeena, siihen sovellettaisiin julkisuuslakia. Julkisuuslain mukaan viranomaisten toiminnan pitää olla avointa ja julkista, siitä pitää saada luotettavaa tietoa, julkisen vallan ja verorahojen käyttöä pitää voida valvoa, hankkeista pitää voida käydä avointa keskustelua ja vaikuttaa yhteisten asioiden hoitoon. Päätöksistä ja niiden valmistelusta on saatava helposti tietoja.

Tarkemmin julkisuuslaista

Julkisuuslaki koskee vain niitä viranomaisia, jotka toimivat virkavastuulla valtion ja kuntien palveluksessa. Viranomaisten kaikki asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Salassa pidettäviä ovat vain ne tiedot ja asiakirjat, jotka julkisuuslaissa säädetty salassa pidettäväksi. Esimerkiksi liike- ja ammattisalaisuudet on pidettävä salassa, mutta vain silloin, kun niiden kertomisesta voi aiheutua taloudellista vahinkoa tai kilpailuhaittaa.

Kunnan omistama osakeyhtiö ei ole julkisuuslain piirissä, vaikka kunta omistaisi sen sataprosenttisesti. Osakeyhtiö voi olla julkisuuslain piirissä vain siinä tapauksessa, että se hoitaa lain nojalla julkista tehtävää ja käyttää siinä julkista valtaa.

Julkisuuslaki voi kuitenkin koskea myös yksityistä asiakirjaa, jos se on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Korkein hallinto-oikeus (KHO:2016:117) teki viime elokuussa mielenkiintoisen ratkaisun, joka tosin koski valtiota ja sen omistajaohjauksessa olevaa osakeyhtiötä. Yhtiön omistajaohjaukseen liittyvät asiakirjat katsottiin julkisiksi, koska yhtiö oli toimittanut ne omistajaohjauksesta vastaavalle virkamiehelle eli ”hänen toimialaan ja tehtäviin kuuluvassa asiassa” ja ne liittyivät virkamiehen päätöksentekoon.

Voi olla, että ainakin osa Länsimetro Oy:n asiakirjoista saadaan KHO:n päätöksen nojalla julkisiksi. Espoon virkamiehille annetut, omistajaohjauksen kannalta välttämättömät paperit ovat julkisia asiakirjoja. Jos omistajaohjaus on hoidettu kunnolla, tällaisia asiakirjoja täytyy olla aikamoinen pino.

Osakeyhtiölaista

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön johdon on edistettävä yhtiön etua. Hallituksella on lakisääteinen velvollisuus huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus myös vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Osakeyhtiölaki tai mikään muu laki ei pakota osakeyhtiöitä salaamaan asioita. Päätösvalta on yhtiöllä ja sen omistajilla. Sen pidemmällä ei tietenkään tarvitse mennä, kuin mitä julkisuuslaki säätää esimerkiksi liikesalaisuuksien osalta.

Esimerkiksi professori Olli Mäenpää on esittänyt, että Länsimetro Oy:n pitäisi oma-aloitteisesti antaa pöytäkirjat julkisuuteen. Mäenpään mukaan kysymys on olennaisesta julkisten varojen käytöstä ja sen laillisuuden arvioinnista. Länsimetro Oy kuuluu kuntakonserniin ja on kuntalain mukaan kunnallista toimintaa. Mäenpään mukaan kuntayhtiöiden rajattu julkisuus kasvattaa riskiä monenlaisiin ei-toivottuihin ilmiöihin, korruption mahdollisuudet vahvistuvat, vastuun pakoilu mahdollistuu ja kunnan toiminnan avoimuus rajoittuu (Länsiväylä 26.8.2016).

Ruotsissa tilanne on toinen. Siellä lainsäädännöllä on varmistettu, että kunnallisiin osakeyhtiöihin sovelletaan julkisuuslakia, jos valtio tai kunta käyttää yhtiössä määräysvaltaa. Ruotsissa Länsimetro Oy kuuluisi julkisisuuslain piiriin.