KAARIMALLI TULEE – OLETKO VALMIS

HSL:n kaarimalli on viime aikoina vilahdellut usein julkisuudessa. Kaikille ei ole ehkä selvää, mistä siinä on kysymys. Koska olen pitkään ollut HSL:n hallituksen jäsen, kerron tästä kokonaisuudesta vähän perusteellisemmin. Pitkä tarina, mutta paljon asiaa.

Ihan aluksi on hyvä todeta, että minusta kaarimallin raja vedettiin Espoossa väärin. B-kaaren sisällä pitäisi olla kaikki Espoon viisi aluekeskusta eli myös Espoon keskus ja Espoonlahti. 

Tässä kuva kaarimallista

 

Kaarten rajat

Pääkaupunkiseudulla matkalippujen hinnat perustuvat nyt kuntarajoihin. Joukkoliikenteen näkökulmasta kuntien rajoilla ei ole suurta merkitystä, minkä vuoksi HSL:ssä on mietitty parempia malleja. Yhtenä vaihtoehtona oli niin sanottu check in-check out -malli, jossa matkat hinta perustuisi matkan pituuteen. Malli olisi kuitenkin kallis ja siinä oli muitakin ongelmia; muissa maissa (esim. Tanska ja Hollanti) matkustajat valittavat sen ongelmista, kausilipuista olisi jouduttu luopumaan (matkustajista noin 80 % käyttää nyt) ja arvoliput olisi jouduttu leimaamaan myös vaunusta poistuttaessa (hidastaa matkustamista).

Selvitysten perusteella HSL:n hallitus päätti vuonna 2010, että pääkaupunkiseudulla siirrytään kaarimalliin, jossa matkalipun hinta perustuu matkan pituuteen laskettuna Helsingin keskustasta. Näillä näkymin kaarimalli tulee käyttöön vajaan vuoden päästä eli vuoden 2018 alussa.

Kuten kuvasta näkyy, pääkaupunkiseudun neljän kaupungin alueella tulee olemaan kolme vyöhykekaarta ja kehyskunnissa yksi tai kaksi. Kaarimallissa jokaisen on ostettava lippu, joka kattaa kaksi kaarta vyöhykkeillä A, B ja C. Ulommilla kaarilla asiakas voi ostaa pelkästään D tai E vyöhykkeen.

Pääkaupunkiseutu jaettiin kolmeen kaareen, jotta vyöhykerajan hintaporras saataisiin tasoitettua useammilla matkoilla. Nykyiseen kunnan sisäiseen lippuun verrattuna kahden kaaren lipun käyttöalue laajenee myös naapurikunnan puolelle, mikä lisää joukkoliikenteen käyttöä seudulla. Kolmen kaaren lippu (ABC) vastaa käyttöalueeltaan nykyistä seutulippua.

Kaarien rajat yritettiin piirtää oikein ja ottaa huomioon mm. työssäkäynti-, asiointi- ja opiskelualueiden sijainti. Tavoitteena oli, että yksittäinen linja ei ylitä vyöhykekaaren rajaa enempää kuin yhden kerran. Rajojen sijaintiin vaikutti myös hintaportaiden maantieteellinen laajuus sekä asukas- ja työpaikkamäärät vyöhykkeillä. Kaaren rajoihin vaikutti Espoossa etenkin raha, mitä selitän myöhemmin.

Mitä muuta on jo päätetty kuin kaarten rajat?

HSL päättää koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä ja matkalippujen hinnoista. Joukkoliikenteen kustannuksista noin puolet katetaan matkustajien maksamilla lipputuloilla ja loput HSL:n jäsenkuntien kuntaosuuksilla eli verovaroilla. Kaarimallin matkalippujen hinnat päätetään tänä vuonna.

HSL:n hallitus päätti jo vuonna 2013, että vyöhykekaarten hintasuhteet (eri asia kuin todelliset lippujen hinnat) ovat AB=50 euroa, BC=60 euroa, ABC=90 euroa, ABCD=140 euroa, BCD=120 euroa ja D=60 euroa.

HSL.ssä on arvioitu, että AB- ja BC-lippujen hinnat tulevat olemaan jonkin verran korkeampia kuin nykyjärjestelmän sisäisten lippujen hinnat, koska lippujen käyttöaluekin laajenee merkittävästi. ABC-lippujen hinnat tulevat todennäköisesti olemaan samaa suuruusluokkaa kuin nykyjärjestelmän kahden vyöhykkeen seutulippujen hinnat. ABCD-vyöhykkeen lippujen hintojen arvioidaan olevan lähellä nykyjärjestelmän kolmen vyöhykkeen seutulippujen hintoja.

Kaarimallin alennusliput

HSL:n hallitus päätti vuosina 2015 ja 2016 kaarimallin alennuslipuista, jotka tulevat siis käyttöön ensi vuonna. Alennusliput säilyvät pääosin ennallaan, vaikka nykyiset rajaukset on tehty jo 80-luvulla. Muutoksia on vaan niin vaikea tehdä ja helpompaa on jatkaa vanhalta pohjalta.

Kuka tahansa matkustaisi mielellään alennuslipulla, mutta kuten ”ei ole olemassa ilmaista lounasta” ei ole myöskään ilmasta matkaa; kaikki alennuslippujen hinnat maksetaan peruslippujen hinnoissa tai kuntaosuuksissa.   

Ilman lippua saa matkustaa:

-       alle 7-vuotias lapsi

-       pientä lasta vaunuissa, -rattaissa tai pyörätuolissa kuljettava henkilö

-       pyörätuolia käyttävä henkilö

-       saattaja

-       sokea (haitta-aste 50 %, nyt 90 %)

-       sotaveteraani (sotainvalidi, rintamaveteraani, työvelvollinen, miinanraivaaja ja lain nojalla kuntoutukseen oikeutettu)

-       eräät virkamiehet (esim. poliisi)

Puoleen hintaan saa matkustaa (= puolet aikuisen lipun hinnasta) HSL-alueella asuva:

-       7 -17 vuotias lapsi (nyt 7 – 16 vuotias, ei edellytä vakituista asumista)

-       18 – 29 vuotias, joka opiskelee päätoimisesti Suomessa sijaitsevassa oppilaitoksessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka kestää vähintään vuoden (nyt opiskelulipun saa myös yli 29-vuotias, jos on oikeutettu opintotukeen)

-       ulkomainen vaihto-opiskelija, joka täyttää opiskelijalipun myöntämisperusteet

-       takuueläkkeen ja kansaneläkkeen saaja (alennus nyt 25 %)

-       liikuntarajoitteiset henkilöt, joilla on liikuntakykyä heikentävä pysyvä vamma tai pysyvä pitkäaikainen sairaus (vamman asteet säilyvät ennallaan)

-       70 vuotta täyttänyt klo 9 -14 alkavilla matkoilla arvolipun hinnasta, myös viikonloppuisin.

Hyötyjen ja haittojen jakautuminen

Helsinki hyötyy selvästi kaarimallista. Helsingin kulut tulevat pienenemään noin miljoonalla eurolla vuodessa, matkalippujen hinnat eivät nouse, mutta käyttöalue laajenee todella paljon. Helsingillä onkin HSL:n hallituksessa enemmistö ja sen edunvalvonta on toiminut hyvin.

Espoon tilanne on hankalampi, vaikka hyötyjiäkin on paljon. Suurin osa espoolaisista matkustaa nyt seutulipulla ja lyhyetkin kuntarajan ylittävät matkat ovat kalliita.

Kaarimallissa raja menee keskeltä Espoota. Espoo olisi halunnut, että kaikki sen aluekeskukset olisivat B-vyöhykkeellä tai ainakin raideliikenteessä tehdyt matkat hinnoiteltaisiin B-kaaren hintaisiksi Espoon keskukseen. Hyvä linjaus, mutta tämä liittyy nimenomaan rahaan, josta jäljempänä enemmän.  

Lähellä Helsinkiä asuvat espoolaiset ovat B-vyöhykkeellä ja lippujen hinnat lähes puolittuvat. Näitä onnekkaita espoolaisia on noin 150 000. Tämä nostaa Espoon verovaroista maksettavaa kuntaosuutta arviolta noin 7 miljoonaa euroa vuodessa.

Kauempana asuvat noin 100 000 espoolaista sijoittuvat C-vyöhykkeelle ja lippujen hinnat säilyvät nykytasolla. Ratkaisevaa ei kuitenkaan tule olemaan se, missä asuu, vaan se, mistä nousee junaan tai bussiin. Tämän vuoksi B-kaarella olevasta Koivuhovin asemasta tulee paljon suositumpi kuin C-kaarella olevasta Espoon asemasta.

HSL:n arvion mukaan noin 58 % espoolaisista tulee matkustamaan AB-lipuilla, noin 21 % BC-lipuilla ja noin 20 % ABC-lipuilla. Loppu 1 % tehtäisiin muilla lipuilla, kuten ABCD- ja CD-lipuilla.

Lippujen hintojen alenemisen uskotaan lisäävän joukkoliikenteen käyttöä Espoossa, mikä on hyvä asia. Toisaalta matkustajamäärien lisääntyminen edellyttää jossain vaiheessa myös liikennetarjonnan lisäämistä, jolloin joukkoliikenteen kustannukset kasvavat.

Kuinka paljon joukkoliikenteestä suostutaan maksamaan?

Kuten edellä kerroin, pääkaupunkiseudun kunnat maksavat verovaroilla noin puolet joukkoliikenteen kustannuksista. Espoon vuosittainen kuntaosuus on pitkään ollut noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. HSL:n talousarvion mukaan Espoon kuntaosuus nousee tänä vuonna 66 miljoonaan euroon, vuonna 2018 noin 77 miljoonaan euroon ja vuonna 2019 yli 80 miljoonaan euroon. Suurin selitys on länsimetron rahoittaminen. Pääosin Espoo maksaa länsimetron kustannukset itse, mutta osa kuluista maksetaan HSL:n kautta.

Kaarimallissa erityisesti B-kaaren laajuudella on merkitystä kuntaosuuden suuruuden kannalta. Mitä suurempi osuus asukkaista ja työpaikoista sijoittuu AB-kaarelle, sitä suuremmaksi kasvaa kuntaosuus. Tämä johtuu siitä, että matkustajat eivät enää tarvitse nykyistä seutulippua vastaavaa ABC-lippua, vaan heille riittää puolet halvempi kahden kaaren lippu (AB tai BC).

Kaarimalli nostaa siis Espoon maksuosuutta noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Jos kaikki Espoon aluekeskukset olisivat B-kaarella, Espoon maksuosuus nousisi pelkästään tämän laajennuksen vuoksi vielä 10 – 12 miljoonaa euroa eli kuntaosuus nousisi ensi vuonna lähelle 90 miljoonaa euroa. Espoo olisi halunnut tämän laajennuksen, mutta ilmoitti, että ei suostu maksamaan sen kustannuksia. Tämän vuoksi kaaren rajaa ei piirretty niin kuin se olisi pitänyt piirtää. 

Ensi vuoden matkalippujen hinnat päätetään siis HSL:n hallituksessa tänä vuonna. Jos lippujen hinnat määritellään nykyisen hintatason pohjalta, Helsingin kuntaosuus nousee enimmillään vielä lähes 8 miljoonaa euroa vuodessa, Espoon yli 12 miljoonaa euroa ja Vantaan yli 11 miljoonaa euroa. Kaupungit ovatkin esittäneet, että AB- ja BC-lippujen hintaa voitaisiin maltillisesti korottaa nykyisten sisäisten lippujen hintatasosta, koska lippujen käyttöaluekin laajenee merkittävästi.    

Paljonko sitten espoolaiset suostuvat laittamaan verorahoja joukkoliikenteeseen? Kaarimallin laajentaminen tarkoittaisi veroprosentin nostamista nykyisestä 18 %:sta lähes 18,25 %:iin pelkästään kuntaosuuden kasvamisen vuoksi. Menoa voi myös verrata vaikka siihen, että tämän vuoden budjetissa löytyi liikuntapaikkojen perusparantamiseen18 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen kannattajana toivon, että kaarimallin laajentamiseen löytyy myös tarvittavat rahat, kuten on avokätisesti löytynyt myös länsimetron vaatimat 2 miljardia euroa.