Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan eli POKE:n piti olla tärkeä linjaus siitä, miten Espoota kehitetään tulevina vuosikymmeninä Kehä III:n ulkopuolella ja Espoon keskuksessa.
Keskityn tässä blogissa omaan kotiseutuuni eli Nuuksio-Nupurin alueeseen (kuvassa). Tämä alue kattaa lähes puolet POKE-alueesta.
POKE:n taustaa
POKE:n valmistelu aloitettiin kahdeksan vuotta sitten. Alkuvaiheen visiona oli, että uudella yleiskaavalla voidaan eheyttää yhdyskuntarakennetta, turvata palvelut ja vahvistaa Espoon keskuksen roolia. Yleiskaavassa luvattiin huomioida alueiden erityispiirteet sekä edistää alueiden houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä.
Vuonna 2015 kuitenkin myönnettiin, että POKE:n keskeinen tavoite on mahdollistaa uusi ratayhteys eli Länsirata Salosta Espooseen ja sen uudet asemanseudut Hista ja Myntinmäki. Uusi yleiskaava tarvitaan, koska rataa ja asemia ei ole merkitty voimassa olevaan yleiskaavaan.
Paikallisten asukkaiden toiveena on ollut, että alueella päästäisiin vihdoinkin rakentamaan. Voimassa oleva yleiskaava, joka vahvistettiin vuonna 1997, on tuonut meidän alueelle vain kaksi pientä asemakaavaa, Hallavantorpan ja Nupurinkartanon. Poikkeamispäätöksiä ei juuri ole myönnetty eikä uusia taloja ole saanut rakentaa yli 10 vuoteen. Vanhoille omakotitaloalueille toivottiin maltillisia asemakaavoja ja lähipalveluja.
Tilanne keväällä 2021
Piti tulla hyvä yleiskaava koko Espoon Kehä III:n ulkopuoliselle alueelle ja Espoon keskukseen, mutta tulikin tynkäkaava. Yksikään alkuperäisistä tavoitteista ei ole toteutumassa.
Tärkeintä näyttää nyt olevan, että valtuusto hyväksyisi POKE:n kesäkuussa ilman pulinoita. Tämän vuoksi kaava-alueen ulkopuolelle rajattiin ihan loppuvaiheessa Espoon keskus, koko Mynttilä, Histan lähialueet eli mm. Siikajärvi ja Myrskymäki sekä osa Nupuria.
POKE koskee nyt lähinnä Pohjois-Espoota eli Kalajärven seutua, jonne on myös suunnitteilla kymmenkunta uutta asemakaavaa.
Nuuksio-Nupurin alueella yleiskaava mahdollistaisi Länsiradan rakentamisen sekä jatkokehittämisen Nupurissa Turunväylän pohjoispuolella ja Brobackassa. Näihinkin liittyy tosin epävarmuutta, koska Uudenmaan ELY-keskus on suhtautunut kriittisesti Nupurintien lähialueiden kaavoittamiseen (tarkoittaa myös Nupurinkalliota). Perusteluna on se, että alueet eivät tukeudu raideliikenteeseen, hajauttavat yhdyskuntarakennetta ja sijoittuvat Uusimaa2050-kaavassa osoitetun taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle.
Espoon keskuksen ulosrajaaminen ihmetyttää, koska sitä piti nimenomaan vahvistaa. Virkamiehet vakuuttivat vielä pari kuukautta sitten Uudenmaan ELY-keskukselle, että POKE:n kasvun painopiste on nyt ja tulevaisuudessa Espoon keskuksessa.
Minulle kerrotun mukaan Histan lähialueet (Siikajärvi ja Myrskymäki) rajattiin POKE:n ulkopuolelle, koska voimassa olevan maakuntakaavan mukaan niitä koskee sama ajoitusmääräys kuin Histaa. Ne eivät siis voisi olla yleiskaavassa mukana ennen kuin Länsiradan rakentamisesta on tehty sitova päätös. Oman käsitykseni mukaan ajoitusmääräys koskee pelkästään Histaa. Jos ajoitusmääräys sulkee Histan lähialueet pois POKE:sta, miksi varsinainen Hista voitiin jättää POKE:een (spekulointia: voi olla, että poliittinen erimielisyys halutaan kuvata näin).
Histan lähialueilla jää siis tässä vaiheessa voimaan nykyinen yleiskaava. Kaavoitukseen palataan siinä vaiheessa, kun uusi Uusimaa2050-maakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi. Maakuntakaava on nyt hallinto-oikeuden käsittelyssä ja päätöstä odotetaan loppu vuodesta. Päätöksestä todennäköisesti valitetaan KHO:een eli lainvoimaisuuteen voi mennä useampi vuosi. Toiveena kuulemma on, että Uusimaa2050-kaavan perusteella Histan lähialueen kehittämisessä voitaisiin edetä jo ennen kuin radan rakentamisesta tehdään sitova päätös.
Myös Mynttilän kohtalo on sidoksissa uuteen maankuntakaavaan ja edellyttää sen lainvoimaiseksi tulemista.
Miten tässä näin pääsi käymään? Onko päätöksenteon nopeus tärkeämpää kuin Espoon kehittäminen?
Päätöksenteon kiemuroista
POKE:a on vuosien kuluessa käsitelty useita kertoja kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Erilaisista rajanvedoista on äänestetty yli sata kertaa.
Olen parhaani mukaan yrittänyt seurata kaavan valmistelua, koska minulle on tärkeää, että Espoosta kehittyy Kehä III:n ulkopuolella viihtyisä asuinalue. Haluan, että vanhoille omakotitaloalueille saa vihdoinkin rakentaa, mutta jylhät kalliot, hienot metsät ja kaunis luonto voidaan säilyttää.
Etenkin tänä keväänä, kun muutoksia on tehty jatkuvasti, sekavaa päätöksentekoa on ollut todella vaikea seurata. Näin siitä huolimatta, että olen pitkään toiminut Nuuksio-seuran puheenjohtajana ja tunnen oman alueeni. Olen myös aikaisemmin ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen ja tunnen hyvin myös päätöksentekoprosessin.
Kaavan valmistelussa kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat jääneet liian heikoiksi. Tästä kertoo myös se, että lautakunnan puheenjohtaja jätti 14.4.2021 pidetyssä kokouksessa eriävän mielipiteen, koska asukkaiden antamaa 750 muistutusta ei ollut käsitelty asianmukaisesti.
Lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ei tehty päätöstä siitä, minkälainen rakennustehokkuus POKE-alueella sallitaan. Lautakunnan enemmistö olisi halunnut tehokkuudeksi perinteisen 0,2–0,25, kun kaupunginhallituksessa olisi haluttu 0,4, mikä olisi tarkoittanut vanhojen omakotitaloalueiden tiivistämistä tiheästi rakennettujen rivitaloalueiden tasolle. Nyt kaupunginhallitus linjaa vain sanallisesti, että täydennysrakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen ominaispiirteet ja olemassa oleva rakentamisen mittakaava. Tämä on Espoossa uusi toimintatapa ja sen vaikutuksia on vaikea arvioida.
Halutaanko Espoossa saavuttaa hiilineutraaliustavoite?
Espoo-tarinan mukaan yksi kaupungin tärkeimpiä tavoitteita on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
POKE:n kaavaselostuksessa myönnettiin jo alkuvaiheessa, että kaavan merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat metsäympäristöön. Kaava-alueesta lähes 60 prosenttia on metsää ja uusi rakentaminen hävittää siitä yli neljäsosan. Toiseksi merkittävin vaikutus aiheutuisi lisääntyvästä virkistyskäytöstä erityisesti asuinalueiden läheisyydessä.
Ilmastovaikutuksia ei kuitenkaan arvioitu muutoin kuin varsinaisten Natura-alueiden osalta. Vasta viime vaiheessa ilmastovaikutuksia päätettiin selvittää laajemmin.
Kaavaselostuksessa todetaan nyt, avaamatta tarkemmin selvityksiä, että POKE tukee hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Perusteluna kerrotaan, että kasvu keskittyy Espoon keskuksen ympäristöön (ei keskity, koska se rajattiin nyt loppuvaiheessa ulkopuolelle). Muiden merkittävien rakentamisalueiden toteutumisen on arvioitu ajoittuvan vuosien 2030 ja 2040 jälkeen, jolloin muun muassa liikenteen ominaispäästöt ovat merkittävästi nykyistä vähäisemmät.
Näinkö helpolla ilmastovaikutukset voidaan sivuuttaa?
Oma näkemykseni:
POKE on vuosien mittaan muuttunut täydellisesti. En ymmärrä päätöksenteon kiirehtimistä muutoin kuin Kalajärven ympäristön osalta, koska sinne saadaan näin asemakaavoja. Länsiradan vuoksi POKE:a ei tarvitse kiirehtiä, koska radan rakentamisesta ei ole tehty päätöstä.
Jos valtuusto kaikesta huolimatta hyväksyy typistetyn POKE:n, Nuuksio-Nupurin alueella on voimassa kaksi eri aikaan hyväksyttyä yleiskaavaa. Tiedossa on vain yksi asemakaava Nupurinkallioon. Tällaiset yksittäiset, muista irrallaan olevat asemakaavat eivät tuo alueelle mitään palveluja.
Minun mielestäni paras vaihtoehto olisi odottaa, kunnes uusi Uusimaa2050-maakuntakaava on lainvoimainen. Vasta sen jälkeen tehtäisiin vuoteen 2050 ulottuvat tulevaisuuden linjaukset riittävän laajasta kokonaisuudesta. Pidettäisiin huolta, että uusi yleiskaava turvaa koko Kehä III:n ulkopuolella ja Espoon keskuksessa viihtyisän asumisen ja lähipalvelut, mutta ottaa myös riittävästi huomioon alueen erityispiirteet ja luontoarvot.
Jos nykyinen valtuusto kuitenkin hyväksyy kesäkuussa POKE:n, uuden valtuuston vastuulle jää Nuuksio-Nupurin kehittäminen. Nyt on erityisen tärkeää saada paikallisia edustajia valtuustoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti