Hyviä uutisia metrosta

Ensin vähän numeroita ja faktoja:

Pääkaupunkiseudun metro

Pääkaupunkiseudun metrolinja kulkee pitkin etelärannikkoa Helsingin Mellunmäestä/Vuosaaresta Espoon Matinkylään. Asemia on 27, joista 19 Helsingin ja kahdeksan Espoon puolella. Matka-aika Vuosaaresta Matinkylään kestää 39 minuuttia.

Helsingissä metro kulkee tunnelissa Ruoholahdesta Sörnäisiin ja nousee Sörnäisten jälkeen maan pinnalle. Läntisellä osuudella Ruoholahdesta Matinkylään metro kulkee koko matkan tunnelissa.

Metrolinjan omistus jakautuu kahtia. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy omistaa metron ja asemat Helsingin puolella Ruoholahdesta itään. Yhtiö aloitti toimintansa 1.2.2022, kun Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos HKL yhtiöitettiin. Länsimetro Oy omistaa metron ja asemat Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen. Espoo omistaa Länsimetro Oy:stä 85 % ja Helsinki 15 %.

Länsimetro

Länsimetro on Suomen suurin infra-, talotekniikka ja automaatioprojekti.

Länsimetro Oy aloitti ensimmäisen vaiheen (LM1 Ruoholahdesta Matinkylään) rakentamisen vuonna 2009 ja metrolinja otettiin pienten kangertelujen jälkeen käyttöön marraskuussa vuonna 2017. LM1 on 14 kilometriä pitkä ja siinä on kahdeksan asemaa.

Länsimetro Oy aloitti toisen vaiheen rakentamisen Matinkylästä Kivenlahteen (LM2) vuonna 2014. LM2 on seitsemän kilometriä pitkä ja siinä on viisi uutta asemaa sekä Sammalvuoren maanalainen metrovarikko. Metrolinja on nyt valmis ja luovutettiin 15.9.2022 Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Tämä on se hyvä uutinen! Jos kaikki menee hyvin, Kivenlahteen pääsee metrolla loppuvuodesta 2022.

Koko länsimetron hintalappu on yli kaksi miljardia euroa. LM1 ei pysynyt budjetissa eikä aikataulussa, mutta LM2 pysyy molemmissa.

Valtio osallistuu länsimetron rakennuskustannuksiin 30 %:lla, mutta enintään 490 miljoonalla eurolla (valtion osuus on kiinteä). Loput rahoitetaan lainarahalla eli Länsimetro Oy ottaa lainaa rahoituslaitoksilta ja lainat maksetaan takaisin Espoon ja Helsingin vuosittain maksamilla rahoitusvastikkeilla omistuksen mukaisissa suhteissa.

Vuonna 2022 Länsimetro Oy saa kaupungeilta vastikkeita yhteensä lähes 90 miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden kuluttua tämä summa nousee arviolta 140 miljoonaan euroon vuodessa.

Länsimetro Oy ei vastaa metron liikenteestä eikä bussien syöttöliikenteestä.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä on monta toimijaa

Totesin jo vuoden 2020 tammikuussa kirjoittamassani blogissa, että kannatan hyvin hoidettua joukkoliikennettä ja etenkin raideliikennettä. Raiteet on turvallinen, ympäristöystävällinen ja tehokas tapa kuljettaa suuria ihmisjoukkoja. Kannatan myös avoimuutta julkisissa hankkeissa, samoin verorahojen tehokasta käyttöä ja varojen käytön valvontaa.

Suomessa valtion rooli on joukkoliikenteen osalta jäänyt liian vähäiseksi. Jos minä saisin päättää, valtio ottaisi vahvan roolin sekä infran kehittäjänä, että sen maksajana.

Joukkoliikenteen toimivuus edellyttää hyvää yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien, HSL:n, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n ja Länsimetro Oy:n kesken. Kaikilla näillä toimijoilla on erilaiset roolit ja päätöksentekojärjestelmät:

Kunnat ja kuntalaiset ovat tässä kokonaisuudessa pääasiassa käyttäjän ja maksajan roolissa.

HSL eli Helsingin seudun liikenne on kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Sipoo, Tuusula, Kirkkonummi ja Siuntio. HSL päättää koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä, etenkin bussiliikenteestä, ja matkalippujen hinnoista. Joukkoliikenteen rahoitus kerätään puoleksi kunnilta ja puoliksi joukkoliikenteen käyttäjiltä lipun hinnoissa.

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy omistaa Helsingin joukkoliikenneinfran ja kaluston. Yhtiö vastaa siitä, että ratikat, metro ja Suomenlinnan lautta kulkevat. Yhtiö myös vastaa infran kunnossapidosta ja ylläpidosta, sopimuksen nojalla myös länsimetron osalta. Lisäksi Helsingin kaupunkipyöräpalvelu on yhtiön vastuulla.

Olen istunut kahdeksan vuotta HSL:n ja neljä vuotta Länsimetro Oy:n hallituksessa. Tänä aikana on ollut esillä erilaisia kehittämisideoita, mutta ainoa konkreettinen toimenpide on ollut HKL:n yhtiöittäminen (minkä hyödyt voi hyvin kyseenalaistaa). Edelleen ollaan tilanteessa, jossa kunnat, HSL, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ja Länsimetro Oy toimivat kukin erillään ja itsenäisesti, vaikka joukkoliikenteessä kuntarajoilla ei ole merkitystä. Lisääntyisikö yhteinen näkemys, jos pääkaupunkiseudulla olisi virkamiesten ja poliitikkojen yhteistyöelin? Löytyisikö siellä yhteinen näkemys infran, kaluston ja liikenneverkoston osalta? Voitaisiinko joskus päästä jopa niin kustannustehokkaaseen malliin, että pääkaupunkiseudulla olisi maksuton joukkoliikenne?